Se ei sujunut kovin hyvin. Kummankin sitoutuminen rakoili ja mukavuudenhalu vei pian voiton.
Kokeilun aikana syntyneet kahnaukset jäivät joksikin aikaa välillemme ja jopa hieman horjuttivat luottamusta toisiimme joissain kinky-asioissa.
Kuitenkin jäin haaveilemaan jos jonain päivänä saisimme onnistumaan jotain samakaltaista.
Ja nyt, pikkusiskon innoittamana, tartuin härkää sarvista. Lähestyin JR:ää kirjallisin viestein ja kerroin mitä kaipaisin elämääni, missä tarvitsin apua ja miten voisimme siinä onnistua. Kysyin, olisiko meistä tähän?
JR oli sitä mietä että opimme paljon viimekertaisesta. Tiedämme nyt heikot kohtamme ja mihin pitää kiinnittää huomiota jotta onnistumme. Hän lupasi olla täysillä mukana.
Laadin itseäni varten tarkat ja selkeät säännöt. Sellaiset ettei jäisi varaa tulkinnalle ja joiden valvominen olisi helppoa. Kiinnitin paljon huomiota siihen etten tekisi niistä liian haastavia vaan että itselläni todellakin olisi onnistumisen mahdollisuus.
Vähän jännittää tuleeko tämä onnistumaan. Tiedän olevani hankala sille päälle sattuessani. Jos on rangaistuksen paikka enkä todellakaan ole vastaanottavaisella tuulella. Se vaatii paljon JR:ltä pitää asiasta kiinni ja hoitaa homma. Olen myös mestari keksimään tekosyitä ja selityksiä. Ylitseni pitää jyrätä välillä kovin ottein ja ymmärrettävästi se ei aina tunnu mukavalta ihmisestä joka on näin lähellä ja rakastaa. Tosin kun minun ylitseni saa jyrättyä on palkintona ihaileva, nöyrä ja rakastava nainen.
Kiva kuulla että meidän projektista on saanut uutta inspiraatiota! Tuo on tosiaan tärkeää, että säännöt ei ole kohtuuttoman haastavia noudattaa, varsinkin jos ne koskee jotain pikkuisen pahaa tapaa joka on päässyt vakiintumaan. Jos koittaa silloin hypätä suoraan siihen ideaalitilanteeseen, se on todennäköisesti liian iso loikka. Yritystä ja erehdystä täälläkin siinä suhteessa, mutta plussan puolelle on silti selkeästi jääty :)
VastaaPoistaHurjasti tsemppiä teille!
Minäkin kaipaisin jotain tällaista, mutta ei vielä. Ei olla niin vankalla pohjalla vielä. Todennäköisesti vaan laittaisin omaksi iloksi homman ranttaliksi ja Isännän auktoriteetti ei vielä riitä laittamaan minua ruotuun. Ehkä myöhemmin....:)
VastaaPoista