maanantai 10. helmikuuta 2020

Inkivääriä

Ajatus inkivääristä oli kutkutellut minua pitkään. Ajatuksissani pyöri mielikuva itsestäni kärsimässä polttavan tuskan keskellä inkivääritappi anuksessani. Voi kuinka ihanaa olisi olla avuttomana ja sidottuna voimatta välttää tuskaisaa kirvelyä!

Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja hieman nolona kiherrellen ehdotin JR:lle ostoslistaan lisättäväksi inkivääriä, luomuna ja mahdollisimmin iso. JR:stä ajatus oli mieltälämmittävä. Koska olen aika ennalta arvattava venkoilija, päädyimme myös siihen, että olen sidottuna ja inkivääritappi asetetaan määräajaksi mistä ei millään vinkumisella lipsuta.

Kävi kuitenkin niin, että pyllyreikäni joutui jäämään pois käytöstä kyseisenä ajankohta. Tapin sijasta päädyin askartelemaan dildoa sekä pientä koverrettua palasta klitorista varten.
Jännittyneen odotuksen vallassa asetuin selälleni patjalle. JR työnsi inkivääridildon sisälleni ja asetteli palasen klitorikseni päälle. Näiden päälle vetäistiin sukkahousujen yläosa pitämään inkiväärit paikallaan.

Inkivääri jalkovälissäni tuntui ensin kylmältä kunnes muutaman minuutin kuluttua lämpö alkoi levitä pimpissäni. Odotin koko ajan alkavaa kirvelyä jota ei koskaan tullut. Inkivääristä leviävä lämpö oli sykkivää ja kuumaa. Huohotin JR:än kainalossa ja anelin orgasmia. Mikä ihana, ihana tunne! Mikä suurenmoinen kiihotin!  Lämpö laittoi minut keinumaan, värisemään ja valumaan märkänä. JR painoi päristimen klitoriksellani olevan inkivääripalan päälle ja antoi minun laueta.


Nyt tiedän miten pidän itseni lämpimänä näinä pimeinä ja pitkinä talvikuukausina. Inkivääriä sisäisesti ja ulkoisesti nautittuna. Palasina, raasteena ja sauvoina. Nam!

Inkivääri ei siis toimi kiduttimena ainakaan pimpissä vaan suloisena mausteen tuojana. Pyllypuolelle kokeilemme heti sopivan tilaisuuden tullen. Toivottavasti kärsin silloin kovasti, hih.






sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Hajujen maailma

Hajuaisti on yksi primitiivi aisteistamme. Tuoksut liittyvät tunteisiimme, luovat muistoja ja ovat osa makuaistimuksia. Muut aistit kulkevat aivorungon kautta kun taas hajut kulkevat suoraan syvälle aivoihin, sinne missä tunteet ja muistot syntyvät.

Minulla on erityisherkkä hajuaisti. Siitä on sekä hyötyä että haittaa. Pääasiassa koen hajut häiritsevinä ja kuormittavina. Suurin osa niistä on epämiellyttäviä ja vahvoja. Julkiset rakennukset, ihmiset kassajonossa, bussissa, elokuvateatterissa. Nämä ovat kaikki minulle haasteita hajumaailmaltaan.

Yksi hieman häiritsevä tekijä on että haistan itseni, siis pimppini. Jään usein miettimään, että onko syynä herkkä hajuaistini vai olenko vahvan tuoksuinen. Haistavatko muut ihmiset minut? Itse pidän ominaistuoksustani. Se myös kiihottaa minua. Istuessani risti-istunnassa haistan itseni selkeästi. Muutan tuoksuni tunteeksi. Turpoan ja alan valumaan. Tuoksu voimistuu. Oman itseni haistaminen tekee minut siis tietoisemmaksi itsestäni ja seksuaalisuudestani.
JR sanoo haistavansa minut silloin kun olen kiimainen ja märkä. JR kutsuu sitä kaipauksen tuoksuksi.

Hien hajut ovat minusta epämiellyttäviä. Erityisesti pelkohiki. Esimerkiksi kun JR piiskaa minua. Jossain vaiheessa kipu puskee huokosista ulos pahana hajuna. Koen sen kiusallisena ja häpeän hajuani. Myöskin kuola on minusta kertakaikkisen hirveää. En pidä sen näöstä enkä tunnusta mutta ennen kaikkea, sen hajusta. Kamalinta on jos kuolaa levitetään kasvoilleni. Haju on etoava.

Hien tuoksuista pois luetaan jalkahikeni. Jalkani hikoavat aika vähän ja jostain syystä se tuoksu on miellyttävä. Mieto ja hieman makea. Jalkahikeni yhdistettynä tennareihini on taas jo huumaavan ihana.

Pidän miesten partaveden tuoksusta. (Kun sitä on kohtuudella.) Tietynlaiselle miellyttävälle paratavedelle tuoksuvat miehet saavat minussa aikaan turvallisuuden tunteen. Kenties tämä kumpuaa lapsuuden hajumuistoista. JR käyttää aika harvoin tuoksuja mutta kun hän käyttää, imeydyn herkästi kainaloon halimaan ja tunnen olevani pieni ja turvassa.

Mitä hajut merkitsevät sinulle?

-Minkki-