sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kesämuisto

Kesän muistot alkavat hämärtyä syysiltojen myötä mutta täytyy sanoa että yksi niistä jäi erityisesti mieltä lämmittämään.
Olimme JR:n kanssa pervomökkeilemessä. Istuin kaikessa rauhassa pöydässä seurustelemassa kun JR tuli luokseni ja käski mukaansa. Hän ohjasi minut mökin yläkertaan jossa ei ollut muita.
JR käski minun riisuutua ja sitoi minut kerrossänkyä vasten seisomaan. Hän työnsi sisääni geishakuulat, puki päähäni harness gagin ja alkoi piiskaamaan minua. Tilanne kiihotti minua ja pidin siitä mutta kuitenkin mielessäni hieman harmittelin että olimme yläkerrassa kaksin, poissa muiden silmistä. Tällaisena exhipparina nautin olla katsottavana ja kun niitä mahdollisuuksia on vähän niin olisin halunnut käyttää tilanteen hyväksi. Päättelin että JR:llä oli tällä kertaa omat syynsä vetäytyä pois seurasta.
Aikansa roimittuaan JR irrotti minut mutta sen sijaan että olisin saanut laittaa vaatteet päälleni hän napsautti käsiraudat ranteisiin ja lähti taluttamaan alastonta minua kohti portaita ja niitä alas. Minut jätettiin yksin seisoskelemaan, JR:n kadotessa jonnekin. Tuijottelin lattiaa ja yritin olla kuin en olisikaan. Hetken päästä JR tuli takaisin luokseni ja talutti minut ulos ovesta.
Kylmä ja kostea ulkoilma kietoutui ympärilleni. Muistaakseni saattoi jopa sataa. Nännini kovettuivat kylmästä ja haukoin henkeäni. JR kiinnitti käteni käsiraudoilla kuistin tolpan ympäri. Siinä seisoin paljain jaloin, alasti ja harness gagi suussa kuolaten.
Peikko liittyi JR:n seuraan. Yhdessä he alkoivat suomia takapuoltani, selkääni ja jalkojani. Kuistilla seisoi ihmisiä katsomassa (JR oli käynyt vinkkaamassa sisällä että jos jotakuta kiinnostaa tulla seuraamaan tapahtumia) ja joku piti minua rohkaisten kädestä kiinni. En oikein hyvin pystynyt ottamaan iskuja vastaan. Peikolla oli kädessään keppi jonka napakoita iskuja väistelin sen minkä pystyin. Ihan itseäkin hävetti kun en paikalla pystynyt seisomaan lainkaan.
Jossain kohtaa JR poistui hetkeksi paikalta. Hänen palatessa takaisin kauhistuin siitä mitä hänellä oli kädessään. JR kantoi mukanaan isoa, painavaa metallista pyllykoukkua. Samainen koukku on tasan kerran aiemmin, kauan sitten, ollut sisälläni jonka jälkeen asetin sen käyttökieltoon. Arvaten JR:n aikomukset aloin huutamaan palloni läpi. Pillahdin jopa itkuun jo etukäteen pelkästä ajatuksesta että koukku tungettaisiin pyllyyni. JR ei käynyt keskustelemaan asiasta. Peikko piti minusta kiinni ja JR kävi työhön. Minä itkin ja hoin ei:tä. (JR kertoi jälkeenpäin että kuistilta oli kuulunut osaanottavaa ja ehkä jopa paheksuvaa mutinaa).
Kun koukku oli paikallaan sitoi JR siihen köyden ja kiinnitti sen harnessiin. Toisin sanoen pääni oli epämukavasti takakenossa.
JR painoi sormet klitorikselleni ja käski minun seisoa varpaillani. Levitin jalkojani eikä koukku tuntunutkaan enää pahalta. Kaiken nielevä lämpö aaltoili lävitseni. Saako laueta, saako? Saa. Laukesin JR:n käsiin Peikon pidellessä kiinni ja samalla levittäessä pallon sivusta valuvaa kuolaa pitkin kasvojani. Peikko vallan hyvin tietää minun inhoavan kuolaa ja kaikkia muitakin eritteitä naamassani. Taisin laueta toisenkin kerran, en muista kovin tarkasti.
JR irrotti pyllykoukun köyden harnessista. No niin, työnnä se ulos. Siis MITÄ?!  En pysty! En aio! Eikä se tule! Peikko otti leuastani kiinni ja katsoi silmiini. Kyllä se tulee.
Neuvottelun tuloksena totesin että en pääsisi koukusta eroon ollenkaan jos en tee niin kuin käsketään. Häveten ja nöyryytettynä pusersin koukkua ulos pyllystäni. Pelkäsin suunnattomasti että jos sieltä tulee myös kakkaa kun tälleen joutuu äheltämään. Yäk!
Pienen ponnistelun jälkeen sain pulatettua koukun JR:n käsiin. Kuistilta kuului raikuvat aplodit suoritukseni kunniaksi. Olisin punastunut jos ei olisi ollut niin hiton kylmä!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti