Joulustressi

 Niin se joulu yllätti tänäkin vuonna. Hirvee kiire ja hosuminen ! Täytyy myös tunnustaa että kun minä stressaan ja tulen ärtyneeksi niin se roiskuu myös viattomien kanssa-asujien päälle.
Herra sai tarpeekseen kaikesta kaakatuksesta ja kertoi että se on illalla pienen piiskauksen paikka. Näytti kuulemma siltä että Minkki on kovasti sen tarpeessa. Saattoipa olla että niin todellakin oli.

 Illalla sain ensin virittäytyä tunnelmaa seisomalla alasti asennossa olohuoneen nurkassa silmät kiinni. Se oli hyvä aloitus. Pikku hiljaa tunsin rentoutuvani ja työnsin kaikki joulupukin hommat mielestäni.
Minulle työnnettiin kuulat sisälle ja JR talutti minut sohvalle istumaan. Jalkani nostettiin lämpimään vesivatiin (!) jossa oli jotain ihanaa tuoksuvaa.
Jottei kuitenkaan hemmottelu nousisi päähäni, napsautettiin käsiraudat ranteisiini. Jalkojen pehmetessä vedessä sain tehtävän etsiskellä tietokoneelta kuvan naisesta kontallaan tappi pyllyssä. Herrani sitä katsellessa runkkasin häntä hieman.
Jalat kuivattiin ja rasvattiin ja sain kontata JR:n perässä makuuhuoneeseen. Käskettiin nousemaan sängylle vatsalleni. Jalat kiinnitettiin painavaan metalliseen jalkarautaan.
Minulla oli rästissä 75 iskua. Herra aloitti urakkansa ja minä "nautiskelin". "Montako iskua on tullut tähän mennessä ?" Öö? Mietin kuumeisesti, ei niin hajuakaan. "15 ?" Naurusta päätellen ei osunut lähellekään.
Niitä oli kuulemma ollut 45 mutta nyt pitää aloittaa alusta että pääsen laskuihin mukaan. Epäreilua.
(Näin on käynyt aikaisemminkin ja sen jälkeen olen aina varmuuden vuoksi laskenut mielessäni iskut että osaisin vastata tarvittaessa. Paitsi tällä kertaa...)
120 iskun jälkeen minut käännettiin selälleen ja sain pyllypanon. (Anaaliseksi on minulle aika tuore aluevaltaus eikä kovin helppo juttu vieläkään mutta palaan siihen aiheeseen toisen kerran.) Kannatelin käsilläni jalkarautaa, jalat vedettynä koukkuun mahan päälle. Herrani lauettua minut käännettin jälleen mahalleni.
Vuorossa steariinia Yleensä olen kestänyt steariinia hyvin mutta nyt vastapiiskatulle pyllylle se tuntui niin ikävältä että kirvoitti minusta jokusen kyyneleenkin. Tarpeeksi minua kidutettuaan, JR komensi minut suihkuun siistiytymään.
Oli ihanan rento olo ja ajattelinkin session päättyneen siistiytymisen myötä. Irrotin kaulapannan ja kaivelin yöpaitaa kaapista kun JR ilmaantui paikalle. "Mitä, mitä ? Antoiko joku luvan ottaa pannan pois? Takaisin paikallasi!"
Kerrattuamme hieman orja-asentoja sain palkintoni. Orgasmeja, orgasmeja!
Uh, olin aivan puhki.Sain keräillä itseäni rauhassa ja kömpiä sitten herran luo sohvalle kainaloon ja kaulapanta poistettiin. Joulustressi oli hävinnyt! Ihana mies !  <3

Hyvää ja pervoa Joulua kaikille !!
T: Minkki ja JR

Esittely

On ollut ihanaa ja hämmentävää huomata kuinka monta kertaa pientä blogiamme on luettu! Ja kommentoitukin !! Kiitos!!
 Yleisön pyynnöstä kerromme hieman itsestämme ja historiastamme.

Minkki : Kai minä olen ollut "tällainen" aina. Vino, pervo, kinky, masokisti, sub. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Samanhenkiset ihmiset ja yhteisön löysin v.2001 Turun Baletin myötä. Bileet ja klubit avasivat ihanan uuden maailman exhippariksikin itsensä tuntevalle. Vuodet ovat kulkeneet vaihtelevasti BDSM-maailmassa aina kumppanista riippuen mutta oma kaipaus ja tarve ei ole koskaan sammunut.
Kunnes vastasin erääseen deitti-ilmoitukseen...

JR : Poikana sidoin oikean poliisimiehen vanhempieni kahvipöytään. Tuntui hyvältä.
Nuorena köysi oli minusta kiehtova elementti. Opettelin solmuja ja sidoin kaikenlaista käyttäen äitini pyykkinarut leikkeihini. Aikanaan kasvoi amisviikset ja eräänä iltana löysin netistä BDSM-kuvia. Kaluni seisoi kuin ratapölkky. Runkkasin järisyttävän orgasmin. Nopeasti tämän jälkeen kasvoi tietoisuuteni siitä että en ole yksin, välillä pelottavienkin, ajatusteni kanssa. Ja että naisen sitomisesta ei joudu vankilaan =)
Siitä se lähti. Kokeiluja, harjoittelua, erehdyksiä, elämää...
N. 15 vuotta sitten löysin skenen omassa kaupungissani ja uskaltauduin yksin bileisiinkin ihmettelemään vaikken ketään tuntenutkaan entuudestaan.
Tätä seurasi kymmenen vuoden vanilja-suhde. Tänä aikana kulutin nettipornoa ja haaveilin elämästä jossa kaikki minusta voisi olla elossa.
Avioero.
Laitoin deitti-ilmoituksen silloiseen Leikkikehään...

Me : Tapasimme netissä. Chattailua... Sähköposteja... Puheluja... Pitkiä keskusteluja...
Ensitreffit ja ensisessio =) Kolisi ja kovaa vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä.
Säätöä ja arjen integrointia. Kahden aikuisen elämän yhteensovittamista.
Rakkautta ja BDSM:ää, jotenkin uusi yhtälö sekin...

Olemme melko "nuoripari" , yhteisiä vuosia takana vähemmän kuin viisi. Itse emme enää niinkään nuoria, kai tässä keikutaan jo keski-iän kynnyksellä.
On sun lapsia ja mun lapsia ja taloremonttia. Normisettiä siis, mutta harvempi kai remontoi munalukolla lukittua kellarihuonetta ;)

Edelleenkin opettelemme toisiamme. Sessiomme muuttavat muotoaan. Syvenevät. Kriisejäkin on ollut. Tunnemme että on vielä niiiiiiiiiiin paljon asioita koettavaksi, rajoja ylitettäväksi ja huippuja saavutettavaksi.
Olemme löytäneet toisemme ja viimeinkin toteutamme niitä asioita mistä olemme vain voineet haaveilla. Matka on vasta alkanut. Perille ei ole tarkoituskaan päästä mutta tervetuloa kyytiin =)

Minkki ja JR

Herran puheenvuoro :

Minä tahdon, minä haluan, minä otan. Minulla on valta ja sopimukset mihin vaan. Ei, näinhän tämä ei todellakaan mene...

Itse ajattelen herran elkeet niin, että saavuttaisin aikanaan vallan jota kunnioitetaan. Herran seuraa ja huomiota kaivattaisiin. Herra ei ota eikä anna vaan hänelle halutaan antautua ja alistua. Tarvitsen luvan alistaa. En olisi kiinnostunut henkilöstä joka ei itse halua polvistua eteeni. En myöskään kiinnostu ns. kynnysmatosta, panoautomaatista. En halua enkä oleta, että kaikki olisi alistuvalle helppoa ja tekisi kaiken automaattisen mielellään. On ymmärrettävää kieltäytyä jos tarjoan pakastimessa ollutta kurkkua työnnettäväksi vaikkapa nyt pimppiin. Mutta halu sen ottamiseen pitää olla. Testaan halua alistua tehtävillä esim. pukeutumissäännöillä. Suorittaessaan annettua tehtävää narttuni näyttää minulle, että hän antaa minun olla vallassa. Myöntymällä hän antaa sen tarvitsemani luvan pitää häntä orjattarenani.

Annoin nartulleni (minkille) tehtäväksi kirjoittaa blogia, jotta voisimme jakaa ajatuksia vinon elämämme vaiheista. Minua on pyydetty osallistumaan ja koenkin, että tämä on osaltaan viihdyttävää ja toisaalta ajatuksia avaavaa.

Haasteellisena näen kokonaisuuden hallinnan. En halua koskaan hallita enkä alistaa ketään kokoaikaisesti 24/7, mutta selvästi huomaan tarvitsevani jotakin muuta kuin makuuhuonepiiskausta tai bileissä taluttamista. Nykyään minulla on suuri onni saada toteuttaa D/s asetelmaa ilmapiirissä, jossa on tilaa kokeiluille ja keskusteluille. Tämä on mielestäni yksi tärkeimpiä asioita, jotta voisimme kehittää molemmille "sopivaa" elämistä.

Edelleen koen vaikeaksi käyttää valtaani täysillä. Harkitsen monesti voinko oikeasti vaatia sitä ja tätä. En tiedä mikä jarruttaa, mutta selvästi haluan kontrolloida itseäni. En päästä itseäni siihen tilaan, että voisin toteuttaa kaikkea mitä ajattelen. Ehkä se on se lupa-juttu. Ehkä en usko että minuun luotetaan ja saisin olla juuri kuten haluaisin. Koska ajatuksissani olen melko pelottava, jopa itse hätkähdän välillä. En voi ajeluttaa minkkiä ympäri kaupunkia tappi pyllyssä. En voi sitoa yöksi patteriin, en voi vaatia suihinottoa kauppareissulla. Vai voinko sittenkin? Miksi se on hankalaa? Arkielämä asettaa ajankäytöllisiä haasteita. Kotona ei aina ole aikuisten rauhaa. Joskus ajatukset pyörii sähkölaskuissa. Mutta kaikki nuo on taklattavissa. Onko se sittenkin se lupa, tieto siitä että saan ja voin? Arvioin itseäni: olenko sellainen herra jolle voisi alistua täysin...

Minkistä ja hänen edesottamuksistaan kirjoittelen sopivana ajankohtana.

JR

Kyyneleitä

 Päivä oli ollut raskas. Kaikenlaista pientä vastoinkäymistä En todellakaan ollut parhaimmillani.
Isäntä tuli myöhään kotiin töistä ja oli ennakkoon ilmoittanut haluavansa leikkiä nartun kanssa päivän päätteksi. Olin siis tietoinen mitä minulta odotettiin. Kuitenkin kun hetki koitti, olin lähinnä ärtynyt.
Olin juuri tullut suihkusta ja vielä kylpytakki päällä. Ajattelin tiedustella minkälainen pukeutuminen herraa miellyttäisi jne kun minua alettiinkin niineen hyvineen köyttämään. Hämmentävän nopean olinkin lattialla mahallani, kädet selän takana ja jalat koukussa ylöspäin sidottuna. Kylpytakki oli siis yhä päälläni ja makasin takan edessä. Hiki, kuuma, ahdisti. Koko päivän rasittavuus kasaantui juuri tuohon hetkeen.

Protestoin, kiukuttelin ja kiroilin. Olin niin sanotusti "paskasubi".
Luonnollisesti sain tietenkin myös piiskaa kaikesta kauniista kielenkäytöstäni johtuen.
Kohta huomasin vollottavani ääneen. Itkeväni sydänjuuriani myöten. Minulle hyvin epätavallista.
Piiskaaminen ei ollut niin rajua että olisin itkenyt kipuani. En oikein tiedä mikä laukaisi moisen reaktion.
Luovutin, alistuin. Vastasin niin kuin piti, toimin niin kuin käskettiin.
Jossain kohtaa köydet avattiin ja minut siirrettin sängylle naitavaksi. Minulla ei ole juuri muistikuvia siitä.

Seuraava hetki oli suunnaton rauha, Makasin kyljelläni, herrani piti minua sylissä ja silitteli hiljaa. Olin aivan tyhjä. Olo oli raskas, painava, en jaksanut liikkua mutta kuitenkin kevyt, leijaileva, vapautettu.

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kävimme tästä sessiosta raskaan jälkipuinnin. Itse tapahtumissa ei ollut mitään uutta  mutta se mitä päässäni tapahtui oli. Herrani oli huolissaan, oli ollut rankkaa jatkaa sessiota minun kyynelehtiessä. Olen onnellinen että hän pystyi niin tekemään.
Olin luullut että tapahtumat kulkivat nopeasti ja piiskauskin kesti vain hetken. Todellisuudessa aikaa kului 2 tuntia köysissä. Miten koen sen jälkeenpäin niin ensimmäinen ajatus on turvallisuuden tunne. Olin sidottu ja jonkun muun kontrolloima, pystyin päästämään irti oman hallintani. Sain vapauttaa päivän harmit, stressit ja pettymykset.
Olin kuin pieni lapsi jonka on turvallista vanhempansa sylissä olla vihainen, surullinen tai pettynyt. Päästää ulos niitä tunteita jotka ovat liian isoja yksin tunnettavaksi.

Mitä vapautta voikaan tuoda vankeus ! =)                    ( BDSM terapiaa ! )

Epävarmuutta

Isännä työt aina hetkittäin haittaavat vapaa-aikaa. Hetkeen ei ole oikein päässyt kunnolla leikkimään.
Eikä väsyneenä, kellon kanssa tähän oikein pitäisi ruveta...

Esimerkkinä: myöhäinen ilta ja edessä aikainen herätys.
Jos nyt sitten edes pannaan. Herra saa idean pieneksi piristykseen ja käskee minua hakemaan valkoiset polvisukat ja pinkit korkokengät ja käymään sänkyyn selälleen odottamaan.

(Inhoan valkoista ja inhoan polvisukkia ja herrani tietää tämän oikein hyvin ja siksi ostaakin minulle pääasiassa valkoisia alusvaatteita...)

Herrani tulee jalkojeni väliin ja työntyy minuun. Pian hän nostaa jalkani ylös, itseään vasten. Pyrskähdän nauruun. En voi sille mitään, mielestäni valkoiset polvisukat pinkkien kenkieni kanssa ovat niin huvittavan näköiset.
Minua katsotaan hetki hiljaa. Mieheni vetäytyy sisältäni, kääntää minut ympäri, runkkaa minulle orgasmin ja heittäytyy sitten sängylle viereeni oudon näköisenä. Mietin mitä hittoa juuri tapahtui...
Nauruni oli kuulemma vieneet halut. Olin loukannut herraani nauramalla hänelle kiihottavalle asialle.
Suutuin. Mitä väliä on nartun naurulla? Nartun suun voi aina tukkia tai kertoa että asia ei kuulu nartulle.
Tunsin itseni väärällä tavalla nöyryytetyksi.
Mielestäni herrani olisi pitänyt pystyä seisomaan pyytämänsä asian takana. Pistämään narttunsa aisoihin tai kertomaan kuinka kauniilta ne hänestä näyttivät.
Nauroin lähennä hämmennystäni ja epävarmuuttani koska tunsin itseni rumaksi niin puettuna. Asiani ei olisi ollut nauraa tai kyseenalaistaa herrani toivetta mutta nyt niin kävi.
Nukkumaan käytiin vihaisina ja pettyneinä.

Jäin miettimään "roolituksia" ja niiden odotuksia.
Laskenko liikaa odotuksia herralleni? Hänen pitäisi kantaa minut epävarmuuteni, pelkojeni ja romahdusteni läpi. Hänen pitää nöyryyttää ja ivata minua tekemättä sitä kuitenkaan väärällä tavalla.

Muistan suhteemme alkuaikoina kun herrani esitti käskyjä vaatetuksen, meikin ja hiusten suhteen. Tunsin itseni rumaksi ja epäkelvoksi. Pitikö minua neuvoa olemaan kaunis? Enkö osannut itse pukeutua? Enkö kelvannut sellaisena kuin olen?
Nyt kun olemme eläneet pidempään yhdessä tiedän jo olevani rakastettu saappaissa ja verkkareissa yhtälailla kuin sukkanauhoissa ja korseteissani =)

Hemmottelua

Halusin vähän hemmotella herraani hänen tullessaan töistä eilen illalla. Pukeuduin nätisti ja pienesti, ilman pikkareita ja stay up:it jalassa valmistin iltapalaa herralle. Nartun mieltä lämmitti saada kehuja mukavasti järjestetystä kotiin tulosta.

Herran syötyä katselimme netistä erilaisia tapoja nartun pysyvämpään merkkaamiseen. Olin hämmästynyt valikoiman määrästä. Oli lukittavia kaulapantoja ja korvakoruja , tatuointeja, orjarekisteri, orjakoruja jne...

Näitä selaillessamme päädyimme sivulle jossa esiteltiin erilaisia orjalle sopivia asentoja.

Herra antoi minulle tehtäväksi harjoitella sievää perusasentoa missä istutaan jalkojen päällä, polvet auki, selkä suorana, kädet polvien päällä ja silmät kiinni. Hän itse sanoi menevänsä pesulle ja minun pitäisi odottaa tässä asennossa.

Herran poistuttua ajattelin että ehdin kyllä ihan äkkiä piipahtaa tietsikalla, että kuulen kyllä kun suihku sammuu. En kuullut. Ovensuussa vihainen murahdus ja minuun iski hetkellinen jäätyminen. Ei todella ollut tarkoitus jäädä kiinni sohvalta. Piiskaahan se tiesi. Ensin takamukselle joka oli kipeä ja mustelmainen vielä viime kerrasta. Sitten selällään sisäreisille. Ja takaisin kontalleen ja remmiä pyllylle.

Asentoa harjoiteltiin uudelleen. Taisi onnistua huomattavasti paremmin...

Tässä kohtaa herrani totesi että nyt iski nälkä, mennään syömään. Siis TÄH!? Tipahdus. Mitä v...tua!?

Herrani laittaessaan itselleen syötävää kävin siistiytymässä ja jäin sitten roikkumaan keittiön ovenkarmiin.

Olo oli hylätty, nöyryytetty ja epäuskoinen. Olin vielä hetki sitten ollut täysin tiloissa, siellä missä pikku-subit hengaavat päässään. Valmiina vastaanottamaan ja alistumaan. Ja hitto, kylmää vettä niskaan. Mennään syömään joo.

Vähän taisin sanoa ääneen että ei näin voi tehdä, syö yksinäs. Herra katsoi hivenen ärsyyntyneenä ja käski painua olohuoneeseen roikkumasta. En mennyt. Käsky toistettiin pariin kertaan ja vahvistettiin viemällä korvasta olohuoneeseen. Eikä muuta. V...tu!

Hetken kuluttua minut kuitenkin halutaan jälkiruuaksi, eli nuoltavaksi. ( Suhtaudun nuolemiseen hieman ristiriitaisin tuntein. Se tuntuu ihanalta ja pidän siitä hirmuisesti mutta narttuna ollessa tuntuu hassulta nähdä herransa polvistuneena jalkojen väliin. En pidä itseäni sen arvoisena. )

Herra asetti ajastimen päälle ja sanoi että jos laukean nuolemiseen ennenaikaisesti niin tulee piiskaa jos taas pystyn hallitsemaan itseäni saan myöhemmin kunnon orgasmin. Hmm, melko motivoivaa...

Minä voitin.

Lattialle levitettiin paksu peitto johon pääsin ylellisesti käsiteltäväksi. Laukesin uudestaan ja uudestaan.
Ollessani jo täysin voipunut sain käskyn siirtyä sängylle käytettäväksi. Panoleluksi.
Herrani saatua tarpeeksi annettiin nartulle armollinen kutsu suihkuun siistiytymään ja pesemään isäntänsä perusteellisesti. Huolellisesti saippuoin ja hieroin herrani puhtaaksi. Lopuksi vielä laskeuduin hänen jalkojensa juureen ja tarjosin suuni pantavaksi ja isäntä laukesi urahdellen suuhuni.

Kuinka ihanaa olikaan käpertyä kainaloikain sohvalle filtin alle raukeana, tyydytettynä ja takapuoli kivistellen!


------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suihinotosta. Tämänkertainen oli harvinainen tilanne. Herrani on tasan kerran aiemmin lauennut suuhuni koska se on ollut minulle ehdoton ei. Inhoan kaikkia eritteitä, niin omiani kuin miehenkin, sekä kuolaa yäk!
Sekä inhoan kun suutani kaivellaan tai nenääni kosketaan. Siksi nämä taitavat ollakin herrani lempiaiheita kiusata minua.
Tällä kertaa halusin kuitenkin kiitokseksi tarjota tämän herralleni ja koska olimme suihkussa pystyin sen tekemään. Sain kurkkuun naimisesta muodostuvan kuolan syljeskeltyä lattialle sekä sperman huuhdottua heti suustani kun laukeaminen oli ohi.
Tämä narttu on kenties hieman rajoittunut mutta herrani voi  kyllä kertoa kuinka paljon olen edistynyt lähtötilanteesta ;)

Raportti

Kieltämättä on vaikea  löytää hyvää asentoa istua, pakaroita vähän jomottelee eilisestä.
Nyt raportoimaan ettei tule taas sanomista...

Rangaistusten täytäntöönpano oli määrätty klo 21.30. Mitä lähemmäs tuo aika tuli sitä ärtyneempi olin.
Jännä, koska kuitenkin odotin kovasti sitä hetkeä.
Herrani oli hyvin pitkämielinen ja ymmärtävä äksyilevää naistaan kohtaan. Tosin siinä seitsemän pintaan taisi alkaa riittämään ja minulle jyrähdettiin että nyt loppu, saa mennä johonkin yksinään murisemaan jos ei osaa olla hiljaa.
Valmistauduin huolellisella pesulla ja vetäisin päälleni mustan silkkihörhellyksen.
Olin valmis sovittuna aikana. Herrani saapui paikalle, oh, komeana suorissa housuissa, kengissä ja kauluspaidassa. ( En voi vastustaa pukuja ja "virallista" pukeutumista. )
Minut komennettiin sängylle, jonka päällä oli rahi. Asetin ylävartalon rahille, helma nostettiin ylös ja siinä minä punastelin koko alakerta paljaana, takapuoli pystyssä ja jalat levällään.
Lämmittely suoritettiin isännän kämmenellä ja erilaisin piiskoin , kunnes itse asiaan.
20 kovaa nahkavyöllä. Saisinko seuraavan, pyysin jokaisen jälkeen. Tämän jälkeen minut komennettiin lattialle selälleen ja jalat auki. Nahkavyön seuraava kohde oli jalkovälini. Ääk! Jalkapohjien oli määrä pysyä lattiassa ja polvien auki ja liikkumatta. Pelotti ihan hirmuisesti.
Herrani lupasi tyytyä tällä kertaa viiteen iskuun jos ottaisin ne hyvin. En ottanut...
No, tämän käsittelyn jälkeen takaisin sängylle ja rahin päälle ja toiset 20 samalla kaavalla.
Takamusta poltteli ja kuumotti. Ihanaa =)

Seuraava käsky oli siirtyä olohuoneeseen, riisua herra ja palvella suulla ja käsillä. Narttu taisi tehdä aika hyvää työtä vaikka itse sanookin ;) Kun herra oli nauttinut tästä tarpeeksi kuului käsky tarjoilla itseni käytettäväksi. ( Sitä olinkin odottanut! Aah! ) Lopuksi narttu vielä palkittiin anteliaasti.
Rentona ja onnellisena sain nukahtaa herrani kyljen lämmössä.

Kiitos herrani!

Ei ku ... oho !

Jaaha, heti napsahti tunnustushommia... Huoh...

Olin oikein reipas ja nöyrä narttu eilen illalla kun herrani saapui töistä kotiin.
Herrani oli minulle antelias ja kehui minua.
Harmillisesti vain kävi niin että kaiken päätteeksi herrani sattui tönäisemään öljypullon makuuhuoneen lattialle nurin. En vain voinut sille mitään että suustani karkasi armoton räkänauru. Oho!
Voitte jotenkin arvata että herrani ei ollut ilahtunut...

Tänään sain heti aamusta pukeutumisohjeiksi mekon ja sukat sukkanauhoilla. Niin ei tämän nartun juttu!
En käytä hameita, enkä varsinkaan sukkanauhoja. Tunnen itseni niissä alastomaksi ja epämukavaksi.
Kaiken lisäksi aamu pisti vähän kiireeksi, enkä olisi millään ehtinyt säätämään minkään sukkajuttujen kanssa.
Ei auttanut, niillä mentiin.
Myöhemmin iltapäivällä piti keittää herralle kahvia. Oho! Unohtu. Siis ihan aikusten oikeesti.
Reippaana narttuna otin härkää sarvista ja hain nahkavyön herran kaapista. Ojensin vyön pyytäen kauniisti josko saisin rangaistuksen moisesta muistamattomuudesta. Herrasta pyyntö oli asiallinen ja rangaistus pantiin täytäntöön välittömästi. Tämän jälkeen menimme hyvillä mielin päiväkahville.
Hyvä mieli ei kestänyt kovin kauan kun kahvikaapilla jouduin tunnustumaan syöneeni herran suklaalevyn.
Oho! Ei ollut herra hyvillään ei.

Sain tehtäväksi kirjoittaa tämän tunnustuksen odotellessani rangaistuksen täytäntöönpanoa myöhemmin tänä iltana. Joudun myös raportoimaan tänne myöhemmin seuraukset.
Joten perästä kuuluu...

Katumusharjoitus

Minä aloin kirjoittamaan vaikka en pidä siitä. En ole kirjoittaja, eikä minulta irtoa lennokkaita tekstejä.
Mutta minä kirjoitan koska herrani niin toivoi.

Ajattelen herraani ja kaikkea sitä mitä hän antoi minulle viikonloppuna.
Herrani soi minulle hetken kellarissa. Minä pyysin päästä sinne. Ja minä odotin sitä pelolla.

Viileä sementtihuone, likainen lattia paljaiden jalkojeni alla. Hiljaisuus kietoutui ympärilleni.
Minulle ei enää puhuttu, en ollut sen arvoinen. Aika menetti merkityksensä.
Minä riipuin, roikuin köysissä. Eri asennoissa, piiskattavana.
Hapsupiiska, raippa, maila ja rottinkikeppi vaihtuivat vuoronperään. Ja minä valuin.
Voi sitä nolouden määrää. Huutaa ei ja älä enää ja kun herra laittaa sormensa jalkojeni väliin, valun hänen kädelleen. Selitä siinä sitten...

Mutta katumusharjoitukseeni. Se tulee tässä.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
En enää naura pilkallisesti herralleni. En enää naura pilkallisesti herralleni.
(Tai ainakaan jää kiinni siitä ;) )