sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Runkku

Minun on pakko saada laueta. Kaivan päristintä lelulaatikosta.
Mielessä kaikuu että JR:ltä pitäisi kysyä lupa. Kuten aina. Tänään en jaksa. Pakko saada laueta. Hetki yksin kotona, ei miestä, ei lapsia.
Kaivaudun sänkyyn ja painan päristimen klitorikselleni. Käynnistän laitteen.
Värähdän.
Huokaisen.
Jyystän klitoriksella. Sen ympärillä.
Mitään ei tapahdu.
Tänään ei onnistu ilman ajatusleikkiä. Useimmiten näin.
Yritän keskittyä ja luoda itselleni maiseman.

Ihmisiä ympärillä. Olen alasti. Sidottuna telineeseen. Pää alaspäin. Pylly ylös. Jalat auki ja polvista 90 asteen kulmassa. Pyllyreikä avoinna. 
Minua esitellään avattuna. Läähätän sormen soutaessa peräaukossani.
Kiimainen narttu. Valuva. Kuuma.
Kaikki saavat koskea minuun. Lyödä. Venyttää nännejäni. Työntää aukkoihini sormia.
En voi estää enkä vaikuttaa. Olla vain ja tuntea. Kipua. Nautintoa. Kaikkea yhdessä ja erikseen.

Laukean. Heitän päristimen kauemmas. Sydän hakkaa.
Olo on hieman häpeilevä. Yksinäinen.