Karhut nukkuvat talviunta.
Niin mekin olemme olleet horroksessa. Pimeys, kylmyys ja ne
arkihuolet ovat vieneet virrat säästöliekille. Jännää miten
kaikkeen tottuu tai turtuu. Kun pitkään aikaan ei tapahdu mitään,
niin jotenkin sen kaipuukin laimenee. En tarkoita että pervoutemme
olisi haalistunut, vaan että tuntuu että vähemmälläkin pärjää.
Tämä lohdutuksena lukijoille, jotka joskus ovat kokeneet samoin,
ette ole yksin!
Tapahtuu meillä kuitenkin
jotain. Olimme Minkin kanssa katsomassa virkistävän viihdyttävää
teatteri-esitystä; the dark side of the mime. Tässä pervo miimikko
mässäili aiheilla joita ei yleensä ole totuttu näkemään
”teattereissa”. Tästä lähti liikkeelle hyvä draivi toteuttaa
itseään makuuhuoneen puolella.
Tullessamme kotiin Minkki
kävi vaihtamassa ylleen läpikuultavan pikkumusta mekon ja tuli
kuiskaamaan korvaani ”haluaisitko laittaa sen koiranlelun mun
sisään”? Minkki oli aiemmin viikolla tuonut minulle koiran
purulelun, joka todellakin houkutti käyttämään sitä vastoin
käyttöohjetta!
Minkin edellisestä
käyttökerrasta on sen verran aikaa, että arvelin hänen
sitoutumisen tehtäviin olevan alentunut. Joten pelasin varman päälle
ja päätin sitoa hänet heti alkuunsa. Kerroin, että aion tuottaa
hänelle kipua, en rangaistukseksi vaan pelkästään piiskaamisen
ilosta. Sidoin hänet sägylle seläleen X-asentoon ja asettelin
pyllyn alle tyynyt jotta asento olisi mahdollisimman houkutteleva.
Sidonnan edetessä Minkki pohti huolestuneena ääneen miksi hänet
sidotaan selälleen jos kerran aion piiskata. Minusta hän vain
näytti houkuttelevammalta noin, pillu puhtaaksi ajeltuna, rinnat
odottamassa huomiota ja ennen kaikkea näkisin kun terve puna nousee
narttuni poskille.
Minulla on ilo todeta
omistavani laatunarttu, sillä hän reagoi käsittelyyni hyvin
loogisesti eikä alkanut selittämään mitään hätäselitystä,
nyt ei oikein tunnu hyvältä jne. Vaan keskittyneesti otti vastaan
tarjotut piiskaniskut suoraan jalkoväliin, rinnoille ja
sisäreisille. Pyykkipojat häpyhuulissa kuulemma sattui, mutta
niitäkään ei itse pyytänyt pois.
Olin saanut asetettua sen
koiranlelun Minkin sisään ja ilmiselvästi se oli hänelle juuri
sopiva, sillä huoneeseen oli levinnyt voimakas kaipauksen kiimainen
tuoksu. Kuulin Minkin sopertavan jotain että hänellä on pissahätä.
Taas tämä pissahomma tulee kesken muun toiminnan. Mitään
sanomatta irroitin köydet ja nappasin hänen hiuksistaan kiinni ja
aloin taluttamaan kohti vessaa. Älä pudota lelua, sanoin. Saavuimme
kypyhuoneeseen ja itsuin vessan kannelle ja käskin Minkin kontalleen
lattialle. No pissaa....hetken hiljaisuuden jälkeen Minkki pyysi
saada kokeilla toista asentoa. Nyt hän seisoi edessäni ja kuulin
kuinka virtsa lirisee lattialle. Hienoa ajatettelin, hienoa. Ei
meinaan ole hänelle ihan helppo homma. Pikainen pesu ja takaisin.
Piiskattiin, runkattiin ja
pantiin. Lauettiin ja rauhoituttiin. Hei me osataan tää vielä.
Minkki olet rakas,
JR
Olipa ihanan rehellinen, elämänmakuinen ja rakkautta täynnä oleva kirjoitus..! Ja sitten kanssa aika kiihottavakin :)
VastaaPoistaLohduttavaa, että joku muukin nukkuu :). Ehkä me taas kevään tullessa herätään.
VastaaPoista//blondi
Meillä myös aika unista elämää. Hyvä, että välillä tulee vähän eloa siihen puoleen elämää! :)
VastaaPoistamoi! oon lukenut tätä blogia jo pitkään, aina kivaa kun tulee uus postaus! mulla ja mun kumppanilla on ollu JUST TOMMONEN (musta, ei liian koiranlelumainen, jopa aika elegantti koiranleluks!) koiranlelu hakusessa jo pitkään, mistä toi on?
VastaaPoistaHei! Kiva kuulla!
PoistaKoiranlelu on Mustista ja Mirristä, löytyi vielä ihan alennuslaarista =)
En nyt sitten tiedä, miten avoimesti on sopivaa olla tyytyväinen toisten talviunesta, mutta jonkun asteista huojennusta tunnen minäkin kaikessa itsevarmuudessani - ei vaan jaksa eikä aikaa tunnu löytyvän ja kaiken lisäksi pervominä tuntuu elävän hautomoaikaa. Hiljaiselomme saa oikean kokoisen merkityksen lukiessa tai kuullessa samanlaisia kokemuksia. Aaltoilkoon elämä ja pervoilu sen mukana.
PoistaMaaria
jee, kiitti vastauksesta! eiku mustiin ja mirriin shoppaamaan.
VastaaPoista