sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Kyyneleitä

 Päivä oli ollut raskas. Kaikenlaista pientä vastoinkäymistä En todellakaan ollut parhaimmillani.
Isäntä tuli myöhään kotiin töistä ja oli ennakkoon ilmoittanut haluavansa leikkiä nartun kanssa päivän päätteksi. Olin siis tietoinen mitä minulta odotettiin. Kuitenkin kun hetki koitti, olin lähinnä ärtynyt.
Olin juuri tullut suihkusta ja vielä kylpytakki päällä. Ajattelin tiedustella minkälainen pukeutuminen herraa miellyttäisi jne kun minua alettiinkin niineen hyvineen köyttämään. Hämmentävän nopean olinkin lattialla mahallani, kädet selän takana ja jalat koukussa ylöspäin sidottuna. Kylpytakki oli siis yhä päälläni ja makasin takan edessä. Hiki, kuuma, ahdisti. Koko päivän rasittavuus kasaantui juuri tuohon hetkeen.

Protestoin, kiukuttelin ja kiroilin. Olin niin sanotusti "paskasubi".
Luonnollisesti sain tietenkin myös piiskaa kaikesta kauniista kielenkäytöstäni johtuen.
Kohta huomasin vollottavani ääneen. Itkeväni sydänjuuriani myöten. Minulle hyvin epätavallista.
Piiskaaminen ei ollut niin rajua että olisin itkenyt kipuani. En oikein tiedä mikä laukaisi moisen reaktion.
Luovutin, alistuin. Vastasin niin kuin piti, toimin niin kuin käskettiin.
Jossain kohtaa köydet avattiin ja minut siirrettin sängylle naitavaksi. Minulla ei ole juuri muistikuvia siitä.

Seuraava hetki oli suunnaton rauha, Makasin kyljelläni, herrani piti minua sylissä ja silitteli hiljaa. Olin aivan tyhjä. Olo oli raskas, painava, en jaksanut liikkua mutta kuitenkin kevyt, leijaileva, vapautettu.

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kävimme tästä sessiosta raskaan jälkipuinnin. Itse tapahtumissa ei ollut mitään uutta  mutta se mitä päässäni tapahtui oli. Herrani oli huolissaan, oli ollut rankkaa jatkaa sessiota minun kyynelehtiessä. Olen onnellinen että hän pystyi niin tekemään.
Olin luullut että tapahtumat kulkivat nopeasti ja piiskauskin kesti vain hetken. Todellisuudessa aikaa kului 2 tuntia köysissä. Miten koen sen jälkeenpäin niin ensimmäinen ajatus on turvallisuuden tunne. Olin sidottu ja jonkun muun kontrolloima, pystyin päästämään irti oman hallintani. Sain vapauttaa päivän harmit, stressit ja pettymykset.
Olin kuin pieni lapsi jonka on turvallista vanhempansa sylissä olla vihainen, surullinen tai pettynyt. Päästää ulos niitä tunteita jotka ovat liian isoja yksin tunnettavaksi.

Mitä vapautta voikaan tuoda vankeus ! =)                    ( BDSM terapiaa ! )


1 kommentti:

  1. Hyvä teksti, jossa tulee ilmi tämä vaikeampi versio sessiosta. Harvat kykenevät tuohon, että voi vastustaa ja tuntea huonoja tunteita oikeasti ja että toinen ei oikeasti siinä kohtaa peräänny ja anna periksi. Lisäksi tuosta jälkipuinnista olisi opittavaa ainakin täällä...

    VastaaPoista